maanantai 20. elokuuta 2012

Punastelevat omenat keskellä maanantaipäivää

Aurinko paistaa,
sadepilvet ovat kadonneet
syystuulen puhaltamina horisonttiin.

Minulla on viininpunainen ruutupaita,
laukussa kemiankirja ja kolikoita.
Ca va? Ca va! opimme sanomaan,
englannissa emme mitään.

Jalkakäytävälle lentää keltaisia lehtiä,
pihlajanmarjat hehkuvat oransseina.
Naapurin omenapuun hedelmät punastuvat,
kahlaajalinnut muuttavat lämpimään,
kauas etelään.

Eilen punaviinimarjojen poskilla kimalsi vesipisaroita,
ja minä nostin hupun päähäni,
suojaksi sateelta.

Ja minä tiesin,
syksy oli saapunut,
kesä kadonnut.
Paikkansa sateelle ja tuulelle luovuttanut,
muuttolintujen mukana Afrikkaan matkannut.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti