Liian iso rakkaus.
Ruotsalaiset osaavat kirjoittaa angstisia (rakkaus)tarinoita nuorille, ole kirjaston hyllyiltä huomannut. Ei sillä, että Liian iso rakkaus mikään angstikirja olisi, toisin kuin vaikkapa 101 syytä.
Liian iso rakkaus kertoo Katrinista, jonka paras ystävä Frida on kaikkien rakastama, ja kuin mikäkin jumalatar. Toisin sanoen, Katrin tuntuu - eikä pelkästään tunnu, vaan jää - jäävän aina bestiksensä varjoon, vaikkei se hirveästi Katrinia haittaakaan - ainakaan kirjan alussa. Frida on kaunis, mukava, fiksu ja hauska, jolle kaikki tytöt ovat ihastuksensekaisen kateellisia, ja jota kaikki pojat rakastvat.
Kirjan alkua voisi pitää nykyisille nuortenkirjoille oikeana kliséenä: Katrinin luokalle tulee uusi poika, Adam. Ja Adamiin rakastuu heti ensimmäisestä päivästä lähtien Frida, joka haaveilee Julia&Romeo -kohtauksista Adamin kanssa. Muttei Frida suinkaan ole ystävysduon ainut Adamiin ihastunut osapuoli: ja toisin kuin Frida, Katrin saa tunteilleen myös vastakaikua.
Liian iso rakkaus kuvaus nuoruudesta, ensirakastumisesta ja parhaiden ystävien välisistä suhteista. Se ei ole pelkkää vaaleanpunaista hattarahöttöä, ei tosiaankaan. Sen rakkaustarina on ennemminkin surullisenpuoleinen kuin yltiöiloinen, enemmän kaipuuta kuin itse... En tiedä, ensimmäisenä tuli mieleen sana "söpöstelyä", joka saa kelvata paremman puutteessa.
Katarina von Bredow voittaa nuorten rakkaustarinallaan jenkkisiskot mennen, tullen ja palaten.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti